Helmikuun ruokahaaste: Japani.

Jee! Soutelin tammikuun ruokahaasteen voittoon endiiviveneilläni. Sydämellinen kiitos kaikille äänestäjille! 

Saan siis kunnian järjestää ruokahaasteen helmikuulle. Ideoita alkoi pulppuamaan sen verran, että oli vaikea päättää minkä niistä valkkaan tämän haasteen aiheeksi. Mieleen tuli erilaisia sanoja; elinvoima, esteettisyys, ilo... ja eri maita, joista tällä kertaa eniten tuntui resonoivan Japani! 

Japanilainen ruoka on paitsi hyvää ja terveellistä, myös esteettistä. Lisäksi minulla on tässä oma lehmä ojassa: haluaisin oppia valmistamaan erilaisia japanilaisia ruokia. Susheja on tullut tehtyä monta kertaa ja erilaisia leväsalaatteja, mutta siihenpä ovat oman keittiön kokeilut sitten jääneetkin. Mikäs olisi parempi tapa saada kokoon mahtavia reseptejä ja inspiraatioita kuin tämän haasteen kautta! 

Haasteen säännöt ovat seuraavat:

osallistu haasteeseen jättämällä linkki bloggaukseesi ja kokkaukseesi kommenttiboksiin tai meilaamalla se minulle osoitteeseen hetkia@gmail.com. Jos resepti ei ole omasi, ilmoitathan alkuperäisen reseptin lähteen. Haasteeseen voivat osallistua kaikki, joilla on oma blogi (siis muutkin kuin ruokablogin pitäjät). Aiheena on siis kokata japanilaistyylinen ruoka, juoma tai jälkkäri. 

Haasteeseen ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 20.2.2011 klo 23:59. Osallistuessasi annat luvan myös käyttää mahdollisia kuviasi haasteen yhteenvetopostauksessa ja siihen, että kuvien kokoa saa muuttaa äänestysbloggauksessa.

Äänestys alkaa maanantaina 21.2.2011 ja päättyy sunnuntaina 27.2.2011 klo 23:59. Minä en ole kelvollinen äänestäjä, mutta kuka tahansa muu saa antaa äänensä kuulua. Haasteen voittaja julkistetaan maanantaina 28.2.2011.

Maaliskuun 2011 ruokahaaste:

Helmikuun 2011 ruokahaasteen voittaja järjestää maaliskuun 2011 ruokahaasteen. Aihe, säännöt ja aikataulu ovat hänen päätettävissään. Jos voittaja ei tee uutta haastetta 5.3.2011 klo 23:59 mennessä, haaste siirtyy äänestyksessä toiseksi tulleelle jne.

Nyt mielikuvitusta kehiin annosten rakentamisessa! Tässä vähän fiilistelykuvia Googlen syövereistä:

Kurpitsansiemenparmesania ja aurinkoa.

Okriina postasi taannoin hempesanin ohjeen, joka on parmesania jäljittelevä seos ja sopii täydellisesti höystämään salaatteja tai oikeastaan ihan mitä tahansa raw herkkuja. Meillä oli juuri ollut puhetta samantyylisestä seoksesta erään toisen raw kokin kanssa, tosin kurpitsansiemenistä jauhettuna. 


Tänään surautin kourallisen kurpitsansiemeniä jauhoksi ja heitin sekaan ruusuolaa sekä oluthiivahiutaleita. Yleensä mausteiden kanssa säätäminen lähtee minulla ihan käsistä, mutta tällä kertaa yksinkertaisuus toimi ihan törkeän hyvin! Tätä voisi kauhoa suoraan purkista! Kurpitsansiemenparmesan on lisäksi super nopeaa valmistaa, sillä siemeniä ei tarvitse edes liottaa. Jos en ole aiemmin maininnut, oluthiivasta sen verran, että suosittelen ehdottomasti Valioravinnon Oluthiivaa (vihreä paketti), jota saa Life luontaistuotekaupoista. Rapuzelin (myydään Ruohonjuuressa ja Ekolossa) oluthiiva maistuu oikeasti tosi hiivamaiselle, mutta tämä oluthiiva on todella juustomaista eikä mitään ällöjä hiivamaisia sivumakuja. 


Kurpitsansiemenparmesan

1,5 dl kurpitsansiemeniä 

1/2 tl ruususuolaa

3 rkl oluthiivahiutaleita

Jauha kurpitsansiemenet jauhoksi monitoimikoneen myllyssä. Sekoita joukkoon ruususuola ja oluthiiva. 

Parmesan sai tänään seurakseen hyvin simppelin salaatin: tammenlehtisalaattia, rucolaa, korianteria, kanelibasilikaa, mustia kivellisiä oliiveja, avokadoa, suikaloitua porkkanaa, alfalfan ituja, mustia papuja ja iso loraus oliiviöljyä. Mausteeksi Sonnetorin Suojelusenkeli kukkamausteseosta, joka on uusi lempparimausteseokseni nimenomaan salaatteihin. Se sisältää porkkanaa, inkivääriä, kähäräminttua, korianteria, appelsiininkuorta, ruiskukkaa, valkosipulia, juurikassokeria, merisuolaa, mustapippuria, kuminaa, kurkumaa, keltasinappia, salviaa, sarviapilaa, fenkolia, paprikaa, rosmariinia, laakerinkehtiä ja timjamia. Melkoinen seos! Ja super kaunista ja värikästä. Sonnetorin mausteet kyllä rokkaa!

Tänään oli Ihan Mieletön Auringonpaiste. Selkeitä kevätviboja oli ilmassa! Kävelin pitkin katuja silmät sikkurassa niin, että posket meinasivat revetä korviin asti ulottuvasta hymystä! Välillä pysähdyin vain hengittämään raikasta ilmaa ja fiilistelemään auringon lämpöä iholla. Tämmöisellä säällä sydänchakrassa ja koko kehossa sykkii niin, että tuntuu kuin kelluisi pumpulissa. Pysähdyin ottamaan tuomiokirkosta kuvan. Se on aina ollut yksi lempirakennuksistani Helsingissä. Kauniilta se näytti tänäänkin auringonpaisteessa, mutta vielä ihanammat vibat lähti jälleen merestä. Käännyin katsomaan merelle ja tuli ihana tunne siitä, että tämä kaupunki on kotini ja samalla siitä, ettei kodillani ole mitään rajoja.


Parasta viikonalkua ihan kaikille <3 

Tattariherkkukakkuset plus muita herkkusia.

Vielä vuosi sitten olin melkoisen yksin raakaintoiluni kanssa. Toivoin kovasti saavani uusia ystäviä, jotka olisivat yhtä innostuneita elävästä ravinnosta ja varsinkin kokkailusta. Ruoanlaittaminen on aina ollut lähellä sydäntäni, mutta elävän ravinnon myötä ravinnosta on avautunut aivan uudenlainen maailma. Itse tekemisen merkitys on kasvanut entisestään puhumattakaan itse kasvattamisesta. Idätyksen ja versotuksen lisäksi pieni viljelyspalsta siintää edelleen haaveissani. Vielä syvemmin olen kuitenkin alkanut tuntea sen energian ja ilon jolla ruokaa valmistan. Kokkailu voi olla parhaimmillaan puhdasta läsnäoloa, ravintoa keholle ja sielulle.

Universumi tupsautti polulleni tovi sitten ihmisen, jolla on ihan uskomaton määrä tietoa elävästä ravinnosta. Tuo tieto tulee häneltä sydämestä. Olen saanut häneltä valtavasti inspiraatiota, tietoa ja oppinut raakaherkkujen kokkailusta viime aikoina ja toivottavasti opin vielä paljon lisää, sillä olen polullani vasta niin alussa! Vaikka elävä ravinto on tuonut elämääni suunnattomasti iloa, on ihan parasta, kun tapaa ihmisiä, joilla on sydämessään tuo sama into. Minulla ei ole opittavaa pelkästään ravinnosta tältä ihmiseltä, vaan myös jostain paljon suuremmasta ja syvemmästä. Lähetän hänelle ja muillekin tapaamilleni ihmisille niin paljon kiitollisuutta siitä, että saan oppia heiltä itsestäni. Jakaminen, yhteisöllisyys ja yhdessä luominen ovat tätä hetkeä. Kun sydämen ääntä oppii kuulemaan, alkaa samalla näkemään kaikissa näissä vastaantulevissa hetkissä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja. Nämä hetket ja mahdollisuudet ovat todella arvokkaita, kiitos niistä!


Olen höpöttänyt kuivurin hankkimisesta kerran jos toisenkin. Vieläkään en ole saanut aikaiseksi hankittua mokomaa vekotinta. Ja onneksi niin! Olisin todennäköisesti hankkinut jonkun semilaadukkaan version, sillä en ole pitänyt kuivuria niin tärkeänä. Oi voi! Tajusin viikonloppuna, että kuivuri on todellakin ihan yhtä lailla se mihin haluan sijoittaa, se on ehdottomasti super raw chefin yksi tärkeimmistä masiinoista. Excalibur saa luvan olla seuraava tulokas tähän huusholliin. Siinä valmistuivat myös nämä tattarikräkkerit.

Tattariherkkukakkuset

2 dl tattarisuurimoita
1,5 dl parapähkinöitä
kultaisia pellavansiemeniä
kurpitsansiemeniä
auringonkukansiemeniä
seesaminsiemeniä
1-2 porkkanaa
ruususuolaa
rosmariinia
valkosipulirouhetta
mustapippuria
oreganoa
vettä

Liota tattarisuurimoita puolisen tuntia, huuhtele huolellisesti ja idätä pari vuorokautta kunnes hännät ilmestyvät. Minulla humpsahti liotusaika yön yli ja hyvin itivät silti. Tattarista sanotaan ettei saisi liian kauan liottaa, muuten ei idä. Liota myös parapähkinät, kurpitsansiemenet, auringonkukansiemenet, seesaminsiemenet ja pellavansiemenet yön yli, pellavansiemenet omassa kulhossaan. Idätä kurpitsan-, auringonkukan- ja seesaminsiemeniä 1-2 vuorokautta kulhossa. Kultaisia pellavansiemeniä ei myydä Suomessa, mutta voit käyttää tavallisiakin tai jättää ne kokonaan pois. Kultaisia pellavansiemeniä voi tilata esimerkiksi iHerbistä.


Blendaa tattarinidut ja pähkinät tasaiseksi massaksi. Raasta porkkana karkeaksi ja blendaa tattarin ja pähkinöiden kanssa. Mausta lopuksi. Sekoita loput siemenet massaan kulhossa, älä blendaa niitä. Veden määrä on ihan fiilispohjalla miten löysää massasta haluaa tehdä. Vetinen massa toki kuivuu kauemmin. Minä tein semmoista pateemaisen kiinteää massaa. Levitä massa kuivurin alustalle ja kuivata noin vuorokausi kunnes kakkuset ovat rapeita.

Mintunvihreä cashewtöhnä oli toisen raw kokin valmistamaa ja aivan taivaallisen hyvää. Reseptiä pitää vielä udella. Muistaakseni töhnään tuli kuitenkin cashewpähkinöiden lisäksi ainakin lipstikkaa ja kasa muita tuoreyrttejä.


Alla oleva Alvar Aalto-suklaa valmistui fiilispohjalta, reseptiä ei edes pysty laittamaan, sillä heittelin sekaan kaikkea mitä eteeni kannettiin. Suklaa oli kuitenkin kaakaomassa-kaakaovoipohjainen ja sekaan tuli myös reilusti tocotrienolsia, joka todisti taas toimivuutensa täydellisen ihanasti loksahtavan koostumuksen luomiseksi. Ja macadamiapähkinöistä tuli uusin sattumasuosikkini. Allekirjoittanut maisteli suklaata tekemisen lomassa sen verran, että sai kahdesta palasta törkeät kaakaokännit ja menetti yöunensa.


Kirjoitustahtini saattaa lähiaikoina olla hieman harvempaa, sillä valmistelen erästä laajempaa postaussarjaa koskien erästä vuoden vaihteessa ilmoille heittämääni haastetta.


Rauhaa ja rakkautta <3

Tammikuun ruokahaasteen äänestys alkanut.

Jee! Tammikuun ruokahaasteen äänestys on alkanut Keittiökameleontissa. Mukana on ihanan kirjavia reseptejä aina kypsennetystä lihasta raw foodiin. Jos tykkäsit endiiviveneideni ohjeesta, käy antamassa äänesi. Raw food rokkaa!

Endiiviveneet kukkasilla.

Päätin osallistua tammikuun ruokahaasteeseen, jonka järjestäjänä on joulukuun haasteen voittaja Okriina. Teemana on Latinalainen Amerikka. Aasialaisen ruoan ohella Latinalaisen Amerikan maut uppoavat minulle ilman mutinoita. Täytyy tosin tunnustaa etten ole sen syvemmin perehtynyt eri alueille tyypillisiin ruokiin ja minulla ei ole hajuakaan syödäänkö missään päin Etelä-Amerikkaa reseptini kaltaista ruokaa juuri tämmöisessä muodossa. Inspiraation sain kuitenkin, yllätys yllätys: Pariisista! Heh :D Viime reissullamme kävimme nimittäin huikopalalla meksikolaistyyppisessä ravintolassa. Tilasin täytettyjä endiivejä. En muista ollenkaan mitä niissä oli täytteenä, mutta hyviä ne olivat. 

Mielessäni oli kuva avokadolla, chilillä, tomaatilla, parapähkinöillä (=brasilian pähkinä) ja ananaksella täytetyistä endiiveistä, jotka olisi koristeltu kukkasilla. Tämän reseptin kehittämiseksi ei siis tarvinnut olla ruudin keksijä. Yksinkertaisuus on kaunista ja mukavaa ja veneet sujahtivat suihin salaman nopeasti. Sopivat hyvin napostelubileisiin tai alkupalaksi.

Endiiviveneet

2 endiiviä

täyte

2 kypsää avokadoa

1/2 limen mehu

1/2 tl ruususuolaa

1 tl palmusokeria

rouhittua mustapippuria

chilijauhetta

juustokuminaa

valkosipulirouhetta

hienoksi jauhettuja korianterinsiemeniä

jauhettua galangaa

lisäksi

muutama brasilianpähkinä eli parapähkinä (liota yön yli)

2 pientä tomaattia

pieni punasipuli

tuoretta ananasta

vihreä chili

punainen chili

koristeluun

syötäviä kukkia

versotettua rucolaa

valkolupiinin versoja

Tilsi avokadot haarukalla. Purista joukkoon limen mehu, lisää ruususuola ja mausteet ja sekoita tasaiseksi. Pilko tomaatit, punasipuli ja ananas kuutioiksi. Käytin tuoretta ananasta kaksi renkulaa. Halkaisen chilit, poista siemenet ja hienonna. Puolikkaat chilit riittävät tuomaan tulisuutta mainiosti, itse tykkään vähän liiankin tulisesta, joka ei totisesti tee hyvää Pitalleni. Sekoita kasvikset avokadon kanssa. Kaada pähkinöiden liotusvesi pois ja hienonna ne joko veitsellä tai monitoimikoneessa muruksi. Sekoita ne täytteen joukkoon, mutta jätä hieman koristeluun. Asettele lautaselle muutama endiivinlehti ja täytä ne avokadoseoksella. Koristele parapähkinämurulla, rucolan versoilla ja syötävillä kukkasilla. Heitin mukaan lautaselle myös muutaman valkolupiinin verson.

Jälkkäriksi oli suklaata, jonka valmistin suurin piirtein double chocon ohjeella, tosin maustoin valkosuklaan palmusokerin ja lucuman lisäksi appelsiininkukkavedellä. Kaikkea sitä tuleekin kokeiltua. Mutta toimi! Joogaopettajani ilmoitti, että se oli kuulemma parasta suklaata mitä hän on ikinä maistanut. Jes! Suklaa ei osallistu ruokahaasteeseen, mutta kuva tässä siitäkin.

Kaunista läsnäoloa ja kiitollisuutta.

Haastoin teidät vuodenvaihteessa meditoimaan vähintään viisi minuuttia päivässä. Kuulostaa toki lyhyeltä ajalta, mutta kuinka paljon mieli vastustaakaan edes tuon pienen viisiminuuttisen pyhittämistä päivittäiselle meditaatiolle! Kokemuksen rintaäänellä väitän, että Paljon.

Niin paljon kuin tässä onkin tullut joogailtua, puhdistettua kehoa ja mieltä elävällä ravinnolla, käytyä energiahoidoissa ja tiedosteltua syvälle omaan mieleen juurtuneita ajatus- ja käyttäytymismalleja, on meditaation tuominen osaksi joka päiväistä elämää aiheuttanut uskomatonta vastustusta mielessä. No eihän pakottamalla mistään mitään tule.

Tapasin edesmenneessä Ruohonjuuren drinkkibaarissa "sattumalta" Jenni Kauppilan. Jenni pitää ohjattuja meditaatiotunteja Pihasalilla Kalevankadulla. Kävin jo loppusyksystä yhdellä meditaatiotunnilla, mistä sain lisää kipinää meditaatioon kotona. Jouluna Jenni kutsui minut osallistumaan Tie Rakkauteen-valmennuskurssille, jonka hän järjestää ensin tuttavilleen pilottina ja myöhemmin kurssille voivat osallistua muutkin. 

Kurssi kestää kahdeksan viikkoa ja meitä kurssilaisia on kymmenen. Tapaamme kerran viikossa muutaman tunnin Pihasalilla ja lisäksi meillä on joka päivä kotiläksyjä. Meditaatio on olennainen osa kurssia. Parempaa aloitusta tälle vuodelle ei voisi olla! Olen meditoinut nyt päivittäin noin 20 minuuttia. Aiemmin olen vain istunut hiljaa ja ollut. Sitähän meditaatio onkin. Mutta se pelkkä istuminen hiljaa ja ajattelematta ei todellakaan ole helppoa eikä viidessä minuutissa mielen hiljentäminen täydellisesti onnistu ainakaan meikäläiseltä. Jennin avulla olen oppinut tekniikoita, joilla meditaatio on lähtenyt ihan uudenlaisiin sfrääreihin.

Eilen Jenni pisti meidät tekemään parimeditaation. Istuimme parin kanssa kasvotusten, välillä silmät auki, välillä silmät kiinni. Tuntemukset, joita mediaation aikana koin, olivat jotain todella mahtavaa. Ryhmässä meditoiminen luo muutenkin ihan mielettömät energiat, mutta tämä oli jotain sellaista mihin on vaikea löytää sanoja, sillä tuntuu että ne menettävät merkityksensä. Toisen läsnäolo oli todella voimakasta ja samalla herkkää. En katsonut pariani silmiin silmilläni vaan sydämelläni. En katsonut häntä silmiin vaan katsoin jonnekin syvemmälle.  Aluksi oli vaikeaa nähdä parin kasvoja kokonaan, voimakkaana näkyi vain pieni osa. Lopuksi parini kasvot loistivat kauniina ja kirkkaina ja energia välillämme oli todella vahvaa. Vaikka silmät sulki, parin kasvot näki silti ja tuntui edelleen, että sydän katsoi häneen. Jenni kysyi tuntemuksiamme. Minusta tuntui etten tuntenut mitään ja yhtä aikaa tunsin kaiken. Päällimmäinen tuntemus oli voimakas hyväksyminen ja tila toiselle sellaisena kuin hän on. Taustalla oli suurempi tuntemus, syvä kiitollisuus. Kumpa tuon tunteen voisi säilyttää sydämessään joka hetki kohtasipa sitten kenet tahansa.

Jos meditaatio kiinnostaa, mutta tuntuu vaikealta, suosittelen kokeilemaan Jennin meditaatiota. Se ei yksinkertaisesti voi saada aikaan mitään muuta kuin hyvää. Motiivina  ei tarvitse olla mikään henkinen valaistuminen, voit tulla sellaisena kuin olet omine syinesi. Ovimaksu on 5 euroa ja osoite Kalevankatu 31. Maanantaisin meditaatio on klo 20-21 ja keskiviikkoisin 18-19. Torstaisin Jenni pitää meditaation Moolassa klo 19-20. Älä mieti vaan tule!

Asian mix.

Tämän päiväinen ruokani oli sekalainen seurakunta aasialaisia makuja. On toki hieman omituista sekoittaa keskenään Aasian eri keittiötä, mutta ruoan valmistus lähti siitä, että jääkaapissani kökötti kukkakaali, josta halusin loihtia jotain maistuvaa. Linssinidut piti myös käyttää ja sen lisäksi, että rakastan merileviä, levä oli osa päivän ateriaa ravintoarvojensa vuoksi, kuten myös hapankaali, joka ei päässyt kuviin eikä resepteihin muutenkaan, sillä vetelin sitä sellaisenaan. 

Minulla on kummallinen suhde kukkakaaliin. Tykkään popsia sitä raakana isoina palasina tai dippailla hyvään kastikkeeseen. Höyrytettynäkin kukkis on hyvää. Mutta kun kukkakaalin koostumuksen ajaa pieneksi monitoimikoneessa vaikka riisiksi, mitä usein raw keittiöissä tehdään, mausta tulee tosi kitkerä vaikka sekaan laittaisi pähkinöitäkin. Eilen sain aivan loistavan vinkin kukkakaalin käyttöön raakapuurossa. Surautetaan kukkakaalista puuroa cashewpähkinöiden ja taateleiden kanssa! Tietenkin! Taateleiden makeus oli se kaipaamani juttu suristettuun kukkakaaliin! Tästä puurosta on kehiteltävä oma versio. Tänään kuitenkin kukkakaali valmistui takuuvarmasti intialaisittain, pilkottuna.

Kukkakaalia intialaisittain

kukkakaali

Marinadi kukkakaalille

loraus oliiviöljyä

loraus tamaria

loraus omenaviinietikkaa

ripaus ruususuolaa

kuminansiemeniä

rouhittua mustapippuria

mustia sipulinsiemeniä

valkosipulirouhetta

lisäksi

kookoslastuja

Pilko kukkakaali pienemmiksi palasiksi ja laita kulhoon. Sekoita marinadin ainekset keskenään ja kaada kukkakaalin päälle. Sekoittele hyvin. Levitä kukkakaalit uuninpellille ja lisää joukkoon vielä kookoslastuja. Ne voi tosin laittaa jälkikäteenkin. Kuivata alle 50 asteisessa uunissa noin tunti.

Tandoorikastike

1,5 dl cashewpähkinöitä liotettuna

1/2 rkl kookosöljyä sulatettuna

omenaviinietikkaa

tamaria

limen mehua

ripaus ruususuolaa

1 tl curryjauhetta

1 tl garam masalaa

aavistus aniksensiemeniä

korianterinsiemeniä

vettä

lisäksi

linssin ituja

rusinoita

Kaada cashewpähkinöiden liotusvesi pois ja surista pähkinät monitoimikoneessa hienoksi. Lisää joukkoon sulatettu kookosöljy ja hieman vettä. Surista sileäksi. Lisää mausteet ja pyöräytä vielä muutama kierros.

Ota kukkakaalit uunista ja asettele lautaselle. Sekoita joukkoon linssinituja ja kaada päälle kastiketta. Ripottele lopuksi annoksen päälle rusinoita.

Japanilainen leväsalaatti

merilevää (dulse, merisalaatti, nori)

1/2 avokado

seesaminsiemeniä

riisiviinietikkaa

tamaria

wasabijauhetta

Käytin tähän Clearpsringin Sea Salad merileväsalaattia, jossa on sekaisin dulsea, merisalaattia sekä noria. Liota levää 15 minuuttia. Kaada vesi pois, huuhtele ja valuta hyvin. Lorauta levän joukkoon riisiviinietikkaa ja tamaria ja lisää hieman wasabijauhetta. Sekoita hyvin. Pilko joukkoon puolikas avokado ja ripottele sekaan vielä seesaminsiemeniä.

Curry-cashew-porkkanakeitto.

Ylistin Pariisi-reportaasissani raw food-ravintola Pousse Poussessa syömääni curry-cashew-porkkanakeittoa (joka tosin oli kuumennettu, Pousse Poussessa oli myös osittain kypsää vegaanista ruokaa) ja vannoin kehitteleväni siitä oman raw versioni. Keitto onnistui varsin hyvin ja sopii arkiruoaksi vallan mainiosti, sillä valmistamiseen kuluu aikaa noin 5 minuuttia. Cashewpähkinät kannattaa laittaa likoamaan edellisenä iltana, mutta toisaalta pari tuntiakin riittää.

Porkkanat suosittelen mehustamaan ensin ja käyttämään keittoon sekä kuidun että mehun, mehustamalla porkkanan rakenteen saa mahdollisimman pieneksi. Jos et omista mehustinta tai mehulinkoa, raasta porkkanat hienoksi.

Myös currytahnan valmistaminen itse olisi kova juttu. Itselläni sattui löytymään jääkaapista herkulliseen intialaiseen kaalipiirakkaan käyttämääni tahnaa, joten se sai nyt luvan kelvata, mutta laitan silti tähän netistä kaivamani ohjeen punaisen currytahnan valmistamiseen itse, sillä se on tosi helppoa ja nopeaa ja päihittää milloin tahansa kaupan valmistahnat.

Curry-cashew-porkkanakeitto

3 porkkanaa

1,5 dl cashewpähkinöitä liotettuna yön yli

sellerinvarsi

1 rkl kookosöljyä sulatettuna

1 tl currytahnaa

1/2 tl ruususuolaa

1 tl chilijauhetta

1 tl curryjauhetta

ripaus kuminansiemeniä

ripaus valkosipulirouhetta

ripaus mustapippuria

varovasti lämmitettyä vettä

päälle

auringonkukanversoja

Kaada pähkinöiden liotusvesi pois ja hienonna pähkinät blenderissä. Lisää joukkoon mehustettu porkkana ja kuitu sekä pilkottu sellerinvarsi. Surauta muutama kierros. Lisää sulatettu kookosöljy sekä mausteet ja varovasti lämmitettyä vettä niin, että koostumuksesta tulee sopivaa. Kun vettä lämmittää varovasti maistuu keitto talvipakkasillakin paremmin kuin täysin kylmänä. Surruuta keitto samettiseksi ja nauti auringonkukanversojen kanssa.

Punainen currytahna

6-10 punaista chiliä

2 rkl sitruunanruohoa

1 rkl korianterin varsia

1-2 rkl salottiasipulia

2 valkosipulinkynttä

1 rkl tuoretta inkivääriä

2 tl korianterinsiemeniä

1 tl juustokuminaa eli jeeraa

valkopippuria

ruususuolaa

Liota chilejä kylmässä vedessä 10 minuuttia. Poista siemenet ja hienonna. Hienonna myös kaikki muut ainekset ja surauta korianterinsiemenet myllyssä hienoksi (tai morttelissa). Sekoita kaikki ainekset sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa tahnaksi. Mortteli käy myös, mutta koostumuksesta ei tietenkään tule tällöin sileää.

Raw porkkanakakku.

Vienamilaisten kevätkääryleiden lisäksi uuden vuoden menuun kuului raw porkkanakakku, jonka teosta olen haaveillut kohta vuoden! Kaivelin netistä reseptejä ja lopulta päädyin soveltamaan Gone Rawsta löytämääni reseptiä. Tässä kakussa porkkanat tulevat täytteeseen, mutta ensi kerralla koitan kehitellä ohjeen, joka olisi mahdollisimman lähellä tämän taivaallisen herkun uunissa paistettua versiota. Porkkanakakku on ehdottomasti lempijälkkärini ja pidän sen valmistamista raakaversiona ja yhtä herkullisena miltei mahdottomuutena, mutta ehkäpä se oikea ohje ja oivallus osuu kohdalle jonain päivänä. Kun tarpeeks hosuu niin joskus osuu ;) 

Pohja

1-1,5 kuppia saksanpähkinöitä liotettuna yön yli (1 kpp = n. 2,4 dl)

3 taatelia liotettuna yön yli

1/4 tl ruususuolaa

1/2 tl neilikkaa

1 rkl carobjauhetta

Täyte

2-3 porkkanaa

1/4 kuppia cashewpähkinöitä liotettuna yön yli

4 taatelia liotettuna yön yli

1 tl luonnonvaniljaa

1/2 rkl kanelia

2 tl psylliumjauhetta

1 rkl kookosöljyä sulatettuna

2 tl psylliumjauhetta

1 tl agar agar levää 

Päälle

hienoksi raastettua raakasuklaata

Surauta monitoimikoneessa pohjan ainekset muruksi. Älä aja liian pitkään, tarkoitus on jättää pohja murumaiseksi. Itse sorruin lisäämään pohjaan sitruunanmehua ja murupohja jäi sen vuoksi vain haaveeksi. Painele pohja irtopohjavuokaan ja laita jääkaappiin jähmettymään siksi aikaa kun valmistat täytteen. 

Raasta porkkanat ja surruuta monitoimikoneessa cashewpähkinöiden, psylliumin, vaniljan ja kanelin kanssa sileäksi. Psylliumjauhetta saa mm. Punnitse & Säästästä, se lisää kuohkeutta ja sitä voi käyttää mm. tämmöisiin jälkkäreihin, mousseihin tai jäätelöön. Minä käytin psylliumia nyt ensimmäistä kertaa, kuten myös agar agaria. Agar agar on merilevägelatiinia ja sitä käytetään liivatteen korvikkeena hyytelöimiseen. Ostin agar agarin Ekolosta. Purkin kyljessä oli ohje, että agar agar sekoitetaan veteen suhteessa 1/5, mutta ainakin ensimmäisen kokeiluni perusteella laittaisin vettä enemmän, noin 1 rkl. Kuumenna vesi kattilassa ja lisää agar agar hiutaleet. Anna kiehahtaa ja sekoita samalla koko ajan kunnes agar agar on sulanut veteen geeliksi, älä kuumenna liian kauan ettei siitä tule liian kovaa hyytelöä. Lisää agar agar seos täytteeseen ja surauta monitoimikoneella muutama kierros. Lisää lopuksi joukkoon sulatettu kookosöljy ja surauta pari kierrosta. Kaada täyte pohjan päälle, raasta kuorrutukseksi raakasuklaata ja laita kakku jääkaappiin jähmettymään ennen tarjoilua. 

Jos teillä on kokemuksia agar agarin käytöstä niin laittakaa vinkit jakoon kommentteihin!

Vietnamilaiset kevätkääryleet.

Olenko varmasti muistanut mainita, että aasialainen ruoka on suurinta herkkuani? Ihan sama mistä ruoka tulee; Intiasta, Nepalista, Japanista, Thaimaasta, Vietnamista, Kiinasta... kaikki käy! Ainoa miinus on se, että nämä herkut ovat lähes tulkoon aina kypsennettyjä. Tosin Magnus Appelberg on kehitellyt ainakin intialaisista ja nepalilaisista ruoista raw versioita ja aion kyllä taatusti testata niitä jossain vaiheessa.

Uuden vuoden menuumme kuuluikin aasialaista ruokaa, tällä kertaa vietnamilaisia kevätkääryleitä. Näistä kumisen näköisistä pötkylöistä on tullut kova kilpailija sushin rinnalle ja tälläkin kertaa ne katosivat pöydästä melkoista tahtia.

Vietnamilaiset kevätkääryleet kääritään pyöreisiin riisipaperiarkkeihin, jotka ovat hieman läpikuultavia ja valkoisia kuten riisinuudelitkin. Arkkeja saa mm. Punnitse & Säästästä. Täytteeksi käytetään riisinuudeleita, katkarapuja tai muita mereneläviä, korianteria, minttua, ituja tai mitä ikinä keksiikään. Olen joskus tehnyt myös täysin vegeversioita avokadosta, pitkistä pavuista ja porkkanasta. Käytin tällä kertaa tavallisten valkoisten riisinuudeleiden sijasta luomunuudeleita, jotka oli valmistettu ruskeasta riisistä ja wakame-merilevästä. Ostin niitä Stokkalta, mutta samoja myydään myös Ruohonjuuressakin. Kääryleitä dipataan erilaisiin kastikkeisiin, jotka kannattaa ehdottomasti valmistaa itse.

Vietnamilaiset kevätkääryleet

riisilettusia (Punnitse & Säästän paketissa on niin paljon, että riittävät moneen kertaa, kustantaa 2,50 €)

2 pss riisinuudeleita 

1 pss katkarapuja (tai kuorellisia jättikatkarapuja)

ituja (käytin sinimailasta)

ruukku tuoretta korianteria

ruukku tuoretta minttua

nippu kevätsipulia

Keitä riisinuudelit ja jäähdytä ne kylmällä vedellä. Leikkaa sen jälkeen lyhyemmiksi. Pilko yrtit sekä sipuli ja sekoita itujen kanssa omassa kulhossaan. Laske toiseen kulhoon lämmintä vettä. Liota yksi riisiarkki kerrallaan vedessä noin 5-10 sekuntia, kunnes se pehmenee. Aseta keskelle arkkia vaakasuoraan ensin katkarapuja, sitten nuudeleita ja lopuksi ituseosta. Jätä molempiin reunoihin sivuille noin pari senttiä tilaa. Käännä reunat täytteen päälle ja rullaa alareunasta aloittaen kääryle kiinni. Kääriminen vaatii enemmän sorminäppäryyttä ja kärsivällisyyttä kuin sushin rullaaminen, sillä riisipaperi on hieman liukasta, mutta kuivuessaan ikään kuin liimautuu paikoilleen. Harjoitus tekee mestarin!

Chili-lime kastike

kalakastiketta

vettä

limen mehu

valkosipulirouhetta

palmusokeria 

kuivattuja chilihiutaleita

Hoisin sauce

4 rkl tamaria

2 rkl pähkinävoita

1 rkl hunajaa (käytin palmusokeria)

2 tl viinietikkaa

ripaus valkosipulirouhetta

2 tl seesamiöljyä

kuivattuja chilihiutaleita

mustapippuria

Käytin Urtekramin maapähkinävoita, joka on luomua ja ainekset olivat luomumaapähkinä sekä himalajansuola. Pähkinävoi on kuitenkin helppo valmistaa myös itse liotetuista pähkinöistä, maapähkinäöljystä ja laatusuolasta. Minä lintsasin tässä hieman, mutta kastike oli ihan törkyhyvää!

Sitten vaan dippaillaan kääryleitä, nam nam!