torstai 31. maaliskuuta 2011
Minttuiset munakoisovartaat ja herkkusieni-fenkolilevä.
Selailin viikko takaperin kaverillani lainassa ollutta kasviskeittokirjaa. Innostuin kehittelemään ohjeista raakaversioita. Tässäpä siis hyvä vinkki, jos inspiraation puute iskee raakareseptien kanssa; kehitä kypsennetystä ohjeesta oma variaatiosi!
Silmäni nauliintuivat heti kirjan alussa olevaan munakoisoreseptiin. Munakoiso kuuluu edelleen mielestäni niihin haastavimpiin aineksiin raakana. Tosin eihän sitä ole pakko käyttää, mutta jotenkin sitä tuppaa aina kiinnostumaan raaka-aineista, jotka eivät olekaan niin yksinkertaisia käsitellä. Ohjeen munakoisot siis grillattiin ja väliin tuli fetajuustoa sekä mintunlehtiä.
Grillin sijaan munakoisoviipaleet pääsivät kuivuriin ja fetan tilalla käytin macadamia-lime juustoa, jonka ohje löytyy eilisestä postauksesta. Mintun lehdet olivat hieman nahistuneet jääkaapissa, mutta kaipasin ohjeeseen reilusti minttuisuutta. Tämä ongelma ratkaistiin minttuöljyllä, jota pudotin pienen tipan lehtien sekaan ja makua tulikin juuri sopivasti, kun sekoitin lehdet juuston joukkoon!

Aiemmin päivällä pistäydyin Lönkalla olevaan Natura Zoneen - tsiisus mitkä hinnat! Ruohonjuuri taitaa jäädä osaltani nyt hetkeksi. Natura Zonessa on todella hyvät valikoimat, välitön tunnelma ja oikeasti ne hinnat.. kandee käydä tsekkaamassa! Mukaan tarttui mm. aramelevää, joka sai seuraa eiliseltä jääneistä herkkusienistä ja fenkolista. Niistä syntyi mainio lisäke munakoisovartaille.
Jälkkäriksi oli patukoiden kakkosversio, jonka ohjetta saatte odottaa ainakin huomiseen :)
Minttuiset munakoisovartaat (yksi annos)
Silmäni nauliintuivat heti kirjan alussa olevaan munakoisoreseptiin. Munakoiso kuuluu edelleen mielestäni niihin haastavimpiin aineksiin raakana. Tosin eihän sitä ole pakko käyttää, mutta jotenkin sitä tuppaa aina kiinnostumaan raaka-aineista, jotka eivät olekaan niin yksinkertaisia käsitellä. Ohjeen munakoisot siis grillattiin ja väliin tuli fetajuustoa sekä mintunlehtiä.
Grillin sijaan munakoisoviipaleet pääsivät kuivuriin ja fetan tilalla käytin macadamia-lime juustoa, jonka ohje löytyy eilisestä postauksesta. Mintun lehdet olivat hieman nahistuneet jääkaapissa, mutta kaipasin ohjeeseen reilusti minttuisuutta. Tämä ongelma ratkaistiin minttuöljyllä, jota pudotin pienen tipan lehtien sekaan ja makua tulikin juuri sopivasti, kun sekoitin lehdet juuston joukkoon!

Aiemmin päivällä pistäydyin Lönkalla olevaan Natura Zoneen - tsiisus mitkä hinnat! Ruohonjuuri taitaa jäädä osaltani nyt hetkeksi. Natura Zonessa on todella hyvät valikoimat, välitön tunnelma ja oikeasti ne hinnat.. kandee käydä tsekkaamassa! Mukaan tarttui mm. aramelevää, joka sai seuraa eiliseltä jääneistä herkkusienistä ja fenkolista. Niistä syntyi mainio lisäke munakoisovartaille.
Jälkkäriksi oli patukoiden kakkosversio, jonka ohjetta saatte odottaa ainakin huomiseen :)
Minttuiset munakoisovartaat (yksi annos)
4 ohutta siivua munakoisoa
3 rkl macadamia-limejuustoa
2 rkl mintunlehtiä
(1 tippa minttuöljyä)
4 varrastikkua
(1 tippa minttuöljyä)
4 varrastikkua
Marinadi munakoisolle
2 rkl oliiviöljyä
ripaus ruususuolaa
1 tl tamaria
2 tl limen mehua
rouhittua mustapippuria
Sekoita marinadin ainekset. Leikkaa pituussuunnassa halkaistusta munakoisosta juustohöylällä neljä ohutta siivua. Sivele viipaleet marinadilla ja laita kuivuriin noin tunniksi. Sekoita hienonnetut mintunlehdet macadamia-lime juustoon. Aseta kullekin munakoisoviipaleelle kökkäre juustoa, rullaa viipale kiinni ja työnnä varrastikkuun.
Sekoita marinadin ainekset. Leikkaa pituussuunnassa halkaistusta munakoisosta juustohöylällä neljä ohutta siivua. Sivele viipaleet marinadilla ja laita kuivuriin noin tunniksi. Sekoita hienonnetut mintunlehdet macadamia-lime juustoon. Aseta kullekin munakoisoviipaleelle kökkäre juustoa, rullaa viipale kiinni ja työnnä varrastikkuun.
Herkkusieni-fenkoli levä
1 dl kuivattua aramelevää
1/3 fenkoli
2 dl herkkusieniä
Kastike
Kastike
1/2 dl seesamiöljyä
1/2 rkl tummaa misoa
1/2 limen mehu
1 cm pätkä raastettua inkivääriä
1 cm wasabitahnaa
2 rkl riisiviinietikkaa
2 rkl seesaminsiemeniä
Liota aramelevää noin 15 minuuttia. Valuta ja huuhtele. Viipaloi fenkoli sekä herkkusienet ja sekoita levän joukkoon. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja kaada levän joukkoon. Sekoita hyvin.
Nam!

Tunnisteet:
Juustot,
Kuivuriruoat,
Raw food,
Reseptit,
Salaatit
keskiviikko 30. maaliskuuta 2011
Italo quiche.
Viime aikoina luovuus on päässyt valloilleen ja se on näkynyt keittiössäkin. Mieleeni putkahtelee reseptejä sellaisella ryöpyllä etten ehdi kaikkia kirjaamaan ylös saatika sitten toteuttamaan!
Olkoonkin itsekehua, mutta olen kyllä saletti, että tulevalla elämänkumppanillani ei ole pöperöissä valittamista. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta, vai miten se meni?
Suolainen raw piiras on ollut mielessäni jo ties kuinka pitkään. Ennen kuivurin tuloa sen valmistaminen ei vaan ole tullut kuuloonkaan. Uunissa paistetut suolaiset piiraat ovat aina olleet takuuvarma konsti nostamaan veden kielelleni, mutta harvemmin tulee enää nykyään kypsiä piirakoita syötyä. Tämä italovivahteinen piiras syntyi oikeastaan vahingossa. Macadamia-limejuuston olin valmistanut aiemmin ja ajatus piirakasta syntyi täysin spontaanisti myöhemmin.
Valmistin piiraan minikokoiseen vuokaan, josta riitti juuri sopivasti yhdelle hengelle, loput pohjan ainekset käytin minipizzojen pohjiin, jotka päällystin täysin samoilla aineksilla kuin piiraan. Tästä tuli kyllä yksi parhaista raw luomuksistani ja ystävänikin taisi olla sitä mieltä, että kannattaa tulla iltapalalle toistekin :)
Pakko antaa muuten erityismaininta pohjaan käyttämälleni Apila-Pihan tomaattirouheelle, jota olen katsellut sillä silmällä Ekolossa useamminkin. Ensi kertaa tuota punaista herkkurouhetta maistaessani lähti inspiraatiot taas semmoisiin sfääreihin, että tähdet vain sinkoilivat!
Italo quiche
Pohja
Olkoonkin itsekehua, mutta olen kyllä saletti, että tulevalla elämänkumppanillani ei ole pöperöissä valittamista. Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta, vai miten se meni?
Suolainen raw piiras on ollut mielessäni jo ties kuinka pitkään. Ennen kuivurin tuloa sen valmistaminen ei vaan ole tullut kuuloonkaan. Uunissa paistetut suolaiset piiraat ovat aina olleet takuuvarma konsti nostamaan veden kielelleni, mutta harvemmin tulee enää nykyään kypsiä piirakoita syötyä. Tämä italovivahteinen piiras syntyi oikeastaan vahingossa. Macadamia-limejuuston olin valmistanut aiemmin ja ajatus piirakasta syntyi täysin spontaanisti myöhemmin.
Valmistin piiraan minikokoiseen vuokaan, josta riitti juuri sopivasti yhdelle hengelle, loput pohjan ainekset käytin minipizzojen pohjiin, jotka päällystin täysin samoilla aineksilla kuin piiraan. Tästä tuli kyllä yksi parhaista raw luomuksistani ja ystävänikin taisi olla sitä mieltä, että kannattaa tulla iltapalalle toistekin :)
Pakko antaa muuten erityismaininta pohjaan käyttämälleni Apila-Pihan tomaattirouheelle, jota olen katsellut sillä silmällä Ekolossa useamminkin. Ensi kertaa tuota punaista herkkurouhetta maistaessani lähti inspiraatiot taas semmoisiin sfääreihin, että tähdet vain sinkoilivat!
Italo quiche
Pohja
2 rkl kultaisia pellavansiemeniä
2 rkl seesaminsiemeniä
1/2 dl auringonkukansiemeniä
1/2 dl kurpitsansiemeniä
1 porkkana
2 rkl tomaattirouhetta
ripaus ruususuolaa
mustapippuria
oreganoa
Liota siemeniä yön yli, pellavansiemenet omassa kupissaan. Kaada liotusvesi pois ja hienonna monitoimikoneessa. Tarkoitus ei ole tehdä siemenistä täysin sileää. Raasta porkkana hienoksi ja lisää mausteiden kanssa taikinaan, sekoita käsin. Painele pohja piirasvuokaan ja kuivata kuivurissa 6-8 tuntia.


Täyte
2 rkl macadamia-lime juustoa*
babypinaattia
tuoretta basilikaa
4 marinoitua herkkusientä
pari viipaletta marinoitua fenkolia
tomaatti
2 rkl oluthiivahiutaleita
Marinadi herkkusienille ja fenkolille
loraus oliiviöljyä
loraus balsamicoa
1/2 limen mehu
rouhittua mustapippuria
kuivattua oreganoa
savupaprikajauhetta
Sekoita marinadin ainekset. Viipaloi herkkusienet ja leikkaa fenkolista ohuita renkaita. Kaada marinadi päälle ja sekoita hyvin. Anna marinoitua muutama tunti.
Levitä macadamia-lime juustoa reilu kerros piiraan pohjalle. Asettele juuston päälle pinaatin- ja basilikanlehtiä. Lisää sitten marinoidut sienet ja fenkolit, ripottele päälle oluthiivahiutaleita ja lopuksi muutama tomaattiviipale.



savupaprikajauhetta
Sekoita marinadin ainekset. Viipaloi herkkusienet ja leikkaa fenkolista ohuita renkaita. Kaada marinadi päälle ja sekoita hyvin. Anna marinoitua muutama tunti.
Levitä macadamia-lime juustoa reilu kerros piiraan pohjalle. Asettele juuston päälle pinaatin- ja basilikanlehtiä. Lisää sitten marinoidut sienet ja fenkolit, ripottele päälle oluthiivahiutaleita ja lopuksi muutama tomaattiviipale.



*Macadamia-lime juusto
2,5 dl macadamiapähkinöitä
ruususuolaa
rouhittua mustapippuria
1/2 limen mehu ja raastettu kuori
1 rkl tuoretta timjamia
uudistavaa juomaa**
Liota pähkinöitä yön yli. Kaada liotusvesi pois ja hienonna pähkinät monitoimikoneessa. Lisää mausteet ja aja sileäksi massaksi. Lisää haluamasi määrä uudistavaa juomaa ja surauta vielä muutama kierros. Laita juusto puhtaaseen, tiiviseen lasipurkkiin ja anna hapattua huoneenlämmössä yön yli. Säilytä juusto jääkaapissa.
Liota pähkinöitä yön yli. Kaada liotusvesi pois ja hienonna pähkinät monitoimikoneessa. Lisää mausteet ja aja sileäksi massaksi. Lisää haluamasi määrä uudistavaa juomaa ja surauta vielä muutama kierros. Laita juusto puhtaaseen, tiiviseen lasipurkkiin ja anna hapattua huoneenlämmössä yön yli. Säilytä juusto jääkaapissa.
**Uudistava juoma
1 dl rukiinjyviä
1 l lähdevettä
Pese rukiinjyvät ja liota niitä pimeässä yön yli. Huuhtele ja idätä pimeässä pari vuorokautta, kunnes jyvissä on pikkuruiset hännät. Laita jyvät puhtaaseen, tiiviiseen ja noin litran vetoiseen lasipurkkiin ja kaada päälle lähdevettä. Anna käydä pimeässä pari vuorokautta. Voit kaapia pinnalle muodostunutta vaahtoa pois. Valmis juoma maistuu ja tuoksuu hapahkolle, mutta ei täysin happamalle. Kaada valmis juoma lasipulloon ja täytä jyväpurkki uudelleen vedellä ja hapata taas pari vuorokautta.
Samoista jyvistä voi valmistaa juomaa, kunnes niistä ei enää irtoa makua, mutta pidempään kuin viikko en itse säilyttäisi jyviä. Tästä minulla ei siis ole faktatietoa, mutta semmoinen kutina minulla on, että kovin paljon pidempään ei kannata samoja jyviä lillutella. Uudistava juoma on aivan huippua ruoansulatukselle ja tasapainottamaan kehoa. Itse en enää valmista sitä muuhun kuin lähdeveteen. Olen nyt ollut kuukauden päivät pelkällä lähdevedellä ja eron olossa kyllä huomaa. Koko ajan on jano, eikä ihme; keho kaipaa kosteutta jostain ihan muusta lähteestä kuin kemikaaleilla puhdistetusta vedestä. Lisäksi oloni on tasapainoisempi fyysisesti. Tuntuu kuin jalat olisivat tukevammin maassa. Tämän huomaa konkreettisesti joogaharjoituksessa - tasapainoni on parempi. Itse en ole lähteellä käynyt vaan vesi on tuotu kotiovelleni niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Ei voi kuin kiittää.
Muistutan jälleen aiemmassa postauksessa mainostamastani Moments-kokkausiltapäivästä! Tarvitsen vielä lisää osallistujia sen järjestämiseksi. Jos olet kiinnostunut, niin meilaa hetkia@gmail.com tai soita 040-592 0769/Katja. Täydellinen vaihtoehto perus sunnuntaibrunssille ja munakokkelille! Kokkailut tapahtuvat Kalliossa osoitteessa Kolmas Linja 12 (Lemongrassin vieressä).
Pese rukiinjyvät ja liota niitä pimeässä yön yli. Huuhtele ja idätä pimeässä pari vuorokautta, kunnes jyvissä on pikkuruiset hännät. Laita jyvät puhtaaseen, tiiviiseen ja noin litran vetoiseen lasipurkkiin ja kaada päälle lähdevettä. Anna käydä pimeässä pari vuorokautta. Voit kaapia pinnalle muodostunutta vaahtoa pois. Valmis juoma maistuu ja tuoksuu hapahkolle, mutta ei täysin happamalle. Kaada valmis juoma lasipulloon ja täytä jyväpurkki uudelleen vedellä ja hapata taas pari vuorokautta.
Samoista jyvistä voi valmistaa juomaa, kunnes niistä ei enää irtoa makua, mutta pidempään kuin viikko en itse säilyttäisi jyviä. Tästä minulla ei siis ole faktatietoa, mutta semmoinen kutina minulla on, että kovin paljon pidempään ei kannata samoja jyviä lillutella. Uudistava juoma on aivan huippua ruoansulatukselle ja tasapainottamaan kehoa. Itse en enää valmista sitä muuhun kuin lähdeveteen. Olen nyt ollut kuukauden päivät pelkällä lähdevedellä ja eron olossa kyllä huomaa. Koko ajan on jano, eikä ihme; keho kaipaa kosteutta jostain ihan muusta lähteestä kuin kemikaaleilla puhdistetusta vedestä. Lisäksi oloni on tasapainoisempi fyysisesti. Tuntuu kuin jalat olisivat tukevammin maassa. Tämän huomaa konkreettisesti joogaharjoituksessa - tasapainoni on parempi. Itse en ole lähteellä käynyt vaan vesi on tuotu kotiovelleni niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Ei voi kuin kiittää.
Muistutan jälleen aiemmassa postauksessa mainostamastani Moments-kokkausiltapäivästä! Tarvitsen vielä lisää osallistujia sen järjestämiseksi. Jos olet kiinnostunut, niin meilaa hetkia@gmail.com tai soita 040-592 0769/Katja. Täydellinen vaihtoehto perus sunnuntaibrunssille ja munakokkelille! Kokkailut tapahtuvat Kalliossa osoitteessa Kolmas Linja 12 (Lemongrassin vieressä).
Tunnisteet:
Idut ja versot,
Kuivuriruoat,
Mausteet,
Raw food,
Reseptit,
Suolaiset piiraat
Moments-kokkausiltapäivä.
Hei ihanat lukijani! Paljastuksen jälkeen sain heti muutamia kyselyitä kursseista sekä kokkausiltamista, kiitos! Odotan todella innoissani pääseväni työn touhuun, johan tässä on aikakin, kun kaikki remppaaminen ja muu oheissäätö ja paperisota alkavat olla pikkuhiljaa ohi.
Järjestän sunnuntaina 10.4 kokkausiltapäivän alkaen klo 13. Jotta tämä ihana sunnuntaibrunssi saadaan toteutettua, tarvitsen lisää osallistujia! Jos olet kiinnostunut, niin meilaa hetkia@gmail.com tai soita 040-592 0769/Katja Kokko. Laita sana kiertämään tai kerää mukaasi muutama ystävä! Luvassa on varmasti ikimuistoinen brunssi ja iloista fiilistä! Kokkailut kustantavat 60 € per henkilö ja kestävät arviolta viisi tuntia.
Menua en ole vielä päättänyt, mutta alustavasti mielessäni on jo kerran testattu taivaallinen suklaakakku, täytetyt herkkusienet, omena-fenkolisalaatti sekä herkkusienipastaa juustokastikkeella…
sunnuntai 27. maaliskuuta 2011
Paljastus.
Nyt seuraa paljastus: olen vilautellut täällä viime aikoina jonkin verran salamyhkäisiä remppakuvia. Kuvat ovat Kolmannelta Linjalta liiketilasta, jonka olen vuokrannut muutaman Tie Rakkauteen-kurssilla tutustumani tytön kanssa. Kuten aktiivisemmat lukijani varmasti ovat ainakin rivien välistä huomanneet, on sydämessäni ollut jo pitkään suuri toive ja halu, että uskaltaisin kuunnella ja seurata sen ääntä ja antaa itseni toteutua ja tulla sellaiseksi kuin olen. Prosessi on jatkunut jo pitkään, oikeastaan se on alkanut jo ennen blogini perustamista, mutta voimistunut koko ajan ylä- ja alamäkien kautta.
Ennen joulua minulle piirtyi hyvin selkeäksi kuva siitä, mikä on se konkreettinen tapa, jolla voin toteuttaa sydämeni ääntä. Intuitioni kertoi kuitenkin tuolloin, että vielä ei ollut aika, vielä oli jotakin oivallettavaa ja nähtävää ennen toimintaa. Ja niinhän minulla oli.
Tie Rakkauteen-kurssi kirjaimellisesti avasi tien ja toimi hyvänä oppaana itseeni. Mili auttoi minua näkemään asioita itsestäni, menneestäni ja mahdollisuuksistani selkeämmin. Suosittelen lämpimästi Milillä käyntiä kerran jos toisenkin. Itsekin olen käynyt Milillä useammin ja tulen varmasti käymään jatkossakin, kun siltä tuntuu. Milin suositteleman Matkamenetelmän avulla pääsin laskeutumaan tunnekerrosten lävitse käsittelemään ja avaamaan niitä solmuja, joita olen elämäni aikana solminut itseni kanssa. Ne ovat purkautuneet helminauhan tavoin. Tänä viikonloppuna olin Matkamenetelmän intensiiviseminaarissa tekemässä itseeni vieläkin syvemmän tutkimusmatkan ja nyt kirjaimellisesti tuntuu siltä, kuin olisin täysin kuorittu.
Olen samaan aikaan herkkä ja haavoittuvainen, mutta myös täysin itsessäni ja kehossani, valossa ja rauhassa, vahvana ja avoimena, uteliaana ja valppaana. Täynnä kiitollisuutta ja vapautta, rajattomuutta ja äärettömyyttä, tietäen, että olen vasta alussa. Todellinen Matkani alkaa nyt. Kaikki mitä tapahtuu, tulee maailmankaikkeuden postimyynnistä minulle. Luotan siihen, että universumin rajaton rakkaus kantaa minua joka hetki. Se rakkaus ei koskaan lopu. Se ei ole mahdollista. Sitä riittää kaikille.
Tie Rakkauteen-kurssin aikana palaset alkoivat loksahdella kohdalleen oikealla tavalla. Näin ja tunsin selkeästi, mitä minä haluan tehdä. Kaikki tuntui täysin väistämättömältä. Asioita ei voinut enää estää tapahtumasta. Sanoin ääneen yhden ainoa konkreettisen asian, mikä ratkaisi kaiken: tarvitsen liiketilan ja porukan, jonka kanssa jakaa kustannukset siitä. Kului kaksi viikkoa ja pitelin käsissäni vuokrasopimusta yhdessä rakkaustyttöjen kanssa.
Liiketilamme on kuin työhuonekollektiivi. Toimimme siinä kukin oman yrityksemme kautta ja teemme erilaisia asioita, jotka kylläkin tukevat toisiaan jollain tavalla. Jenni pitää tilassa maanantaisin ohjatun meditaation klo 20-21. Lisäksi Jennin vetämät Tie Rakkauteen-kurssit pidetään siellä. Muiden osalta lisää infoa on luvassa myöhemmin. Mutta niin, entäs minä sitten! Minä teen kunnon paluun juurilleni!
Palveluihini kuuluvat sekä henkilökohtaiset että ryhmämeikkikurssit. Syvin toiveeni ja tahtoni on auttaa asiakastani näkemään ja ilmentämään sitä ulkoista ja sisäistä kauneutta itsessään, joka meille kaikille on annettu, ja jonka näkemiseen ja kokemiseen meillä kaikilla on oikeus. Toteutan kaikki meikkaukset sertifioidulla luonnonkosmetiikalla (okei, sitä ripsiväriä en ole vielä löytänyt), lisäksi kurssiin sisältyy vihersmoothie.
Henkilökohtainen meikkikurssi kestää noin 1,5 tuntia, jonka aikana teen meikin sekä opastan sen tekemisessä hyvin yksityiskohtaisesti. Ihonhoitovinkkejä ei tietenkään unohdeta. Näitä hyvin samantyylisiä meikkikursseja minulla on takanani tuhansia. Työskentelin Make Up Store-ammattilaismeikkisarjalla kuusi vuotta, jonka aikana on tullut päivittäin meikkailtua jos jonkinlaisia kasvoja. Henkilökohtaiselle meikkikurssille voi tulla hyvin myös kaverin kanssa, jolloin oppii samalla havainnollisemmin meikkaustekniikasta, kun kaverin kasvoja meikataan. Henkilökohtainen meikkikurssi maksaa 70 euroa.
Ryhmämeikkikurssi on kestoltaan noin 3 tuntia ja kurssille mahtuu maksimissaan 10 henkilöä. Teen yhdelle kurssilaisista demomeikin, jonka jälkeen jokainen saa meikata opastuksellani itse ja kokeilla samalla luonnonkosmetiikkameikkejä sekä -ihonhoitotuotteita. Myös ryhmämeikkikurssi sisältää vihersmoothien. Samantyyppisia ryhmämeikkikursseja minulla on myös takanani parisen sataa, Make Up Storen ajoilta nuokin. Ryhmämeikkikurssi maksaa 60 euroa.
Ja sitten sokerina pohjalla: epämukavuusalue! Nimittäin Moments-kokkausiltamat! Jotenkin minun on päästävä jakamaan tätä intoani raakaruokaan ja -kokkailuun. Olen niin fiiliksissäni raakailun rajattomista mahdollisuuksista ja toinen toistaan ihanimmista gourmetherkuista ja toisaalta täysiin metsään menevistä sössöistä! Puhdas ja tuore ravinto on pinnalla nyt! Ja se on aivan mahtava asia. Ravinto on niin oleellinen osa hyvinvointiamme ja koko keho-mieli-sielu tasapainoa. Samaan aikaan, kun tietoisuus ja keskustelu näistä asioista lisääntyvät, monet ihmiset ovat ihan pihalla ja päästään pyörällä, kun eivät tiedä mitä syödä. Moni on kuullut raakaravinnosta, mutta ei yksinkertaisesti tiedä kaikista sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Minä en tule kertomaan miten tulisi syödä, sillä en ole ravintoasiantuntija enkä sellaiseksi edes halua. Mutta voin kertoa miten valmistaa täydellinen suklaakakku kuumentamatta. Tai lasagne raaoista kasviksista. Tai spagettia juustokastikkeella. Tai falafelia. Tai herkkutorttu. Tai ihania dippejä ja kastikkeita. Tai elävän ravinnon leipää. Tai mikä oleellisinta; miten tapahtuu idätys ja versotus. Kokkausiltamien tarkoituksena on kokata ja oppia yhdessä ja lopuksi tietysti herkutella. Kokkailun lomassa tutustutaan ja vaihdetaan ideoita sekä ajatuksia. Syvin toivomukseni on yhdistää ihmisiä ja käynnistää elämässä jotain uutta. Antaa elämään jokin uusi siemen. Kokkausiltamiin mahtuu maksimissaan 10 henkilöä ja se maksaa 60 euroa ja on kestoltaan noin viisi tuntia.
Kokkausiltamat ovat minulle todellinen epämukavuusalue, sillä minulla on kokemusta vain ystävieni kestittämisestä ja hellattomasta hääräilystä itsekseni. Tämä kuitenkin tuntuu semmoiselta jutulta, mitä haluan tehdä, joten se askel on otettava. Ja mitä sitten, jos epäonnistun? Elämä taitaa silti kannatella minua! Minullakin on oikeus epäonnistua! Mikä ihana oivallus! Rakkaus ruokaan säilyy!
Sitten vähän käytännön juttuja. Kokopäiväinen työni rajoittaa aikaani, jolloin voin toimia yritykseni parissa. Käytännössä aikaa kursseille on perjantai-iltaisin ja viikonloppuisin. Henkilökohtaisia meikkikursseja voi varata mille viikonlopulle tahansa ja mihin aikaan tahansa, sopimuksen mukaan myös arki-iltaisin. Tarkoitukseni on kuitenkin luonnollisesti pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistani ja haluan pyhittää arki-iltoja itselleni ja joogalle.
Koska jaan tilan muutaman muun henkilön kanssa, on ryhmäkursseille varattu tila käytössäni aina perjantaisin sekä yhtenä kokonaisena viikonloppuna kuukaudesta. Tarvittaessa päiviä voidaan hieman venkslatakin. Huhtikuussa ryhmätila on käytössäni on 8.-10.4. Lauantai 9.4 ilta on jo varattu klo 17 eteenpäin, mutta aamupäivälle mahtuu hyvin henkilökohtaisia meikkikursseja tai ryhmämeikkikurssi. Toukokuussa minulla on ryhmätila käytössäni viimeisenä viikonloppuna eli 27.-29.5.
Koska jaan tilan muutaman muun henkilön kanssa, on ryhmäkursseille varattu tila käytössäni aina perjantaisin sekä yhtenä kokonaisena viikonloppuna kuukaudesta. Tarvittaessa päiviä voidaan hieman venkslatakin. Huhtikuussa ryhmätila on käytössäni on 8.-10.4. Lauantai 9.4 ilta on jo varattu klo 17 eteenpäin, mutta aamupäivälle mahtuu hyvin henkilökohtaisia meikkikursseja tai ryhmämeikkikurssi. Toukokuussa minulla on ryhmätila käytössäni viimeisenä viikonloppuna eli 27.-29.5.
Työhuoneemme sijaitsee osoitteessa Kolmas Linja 12 (Lemongrassin vieressä Kalliossa). Kursseille voi ilmoittautua sähköpostitse hetkia@gmail.com tai puhelimitse 040-592 0769/Katja Kokko. Huh, mikä epämukavuusasia kertoa nimi ja puhelinnumero julkisesti! Sähköpostilla ilmoittautuminen edellyttää toki vahvistukseni.
Noniin! Nyt se on sitten tehty! Yritykseni on vihdoin julkista tietoa ja totista totta! Ja nimeksi tuli muuten muutamien pohdintojen jälkeen yksinkertaisesti Moments. Haluan pitää blogini tässä vahvasti mukana, sillä se on osa tätä matkaani ja olen koko sydämestäni kiitollinen, että olen tämän kirjoittamisen aloittanut. Kiitos teille rakkaat lukijat, että olette seuranneet turinoitani. Olette kaikki tervetulleita kursseilleni!
Vielä tässä on touhuttavaa ennen kuin otan ensimmäiset asiakkaani vastaan. Meikkivalojen kanssa on ollut hieman säätöä, peililasi uusittavana, Vita Mix matkalla Saksasta, suurin osa meikeistä ostettavana (Make Up Storen ajoilta löytyisi noin 200 luomiväriä jne. mutta kelpuutan vain sertifioidun luonnonkosmetiikan), muutama tuoli hiottavana ja maalattavana ja sisustuskin hieman kesken, esitteitä ja vihkosia pitäisi suunnitella ja painaa, mutta kaikki valmistuu kyllä!
Olen niin innoissani kuin pikkulapsi! Voisin kirmata paljain varpain ulos ja hyppelehtiä ja koikkelehtia ympäriinsä!
Nähdään! Namaste!
Herkkutorttu.
Excalibur on käynyt kuumana viime päivinä. Patukat saivat seuraa torttupohjasta. Viime vappuna valmistin Okriinan ohjeen mukaan kuppikakkuja, joiden pohjaan tuli aurinkokuivattuja banaaneja. Nuo kuivatut minibanskut pistivät silmään Punnitse ja Säästässä pari viikkoa sitten ja lähtivät mukaan tarkoituksenaan päätyä torttupohjaan.
Täytettä varten minulla oli montakin ideaa, mutta päädyin yksinkertaiseen cashew-mansikkatäytteeseen, joka toimii lähes missä herkussa tahansa. Tämä torttu oli herkku, mutta patukoiden kaltaista euforiaa ne jäivät kaipaamaan, joten torttumestarin titteliä ei tällä reseptillä irtoa vaikka se aiheuttaakin jatkuvan jääkaapilla ravaamis-efektin.
Excaliburin saavuttua tähän huusholliin olen ollut sitä mieltä, että täydellinen kakkupohja vaatii kuivatuksen, mutta voit vallan hyvin jättää sen myös väliin. Kuivatus on se hienosäätö hifistely, mutta hyvin on kakut onnistuneet ilman kuivatteluakin.
Herkkutorttu
Pohja
1 cup (2,4 dl) pekaanipähkinöitä
1 cup hasselpähkinöitä
1/2 pkt aurinkokuivattuja banaaneja
ripaus ruususuolaa
1 tl luonnonvaniljaa tai yhden vaniljatangon siemenet
2-3 rkl raakakaakaojauhetta
kunnon loraus vaahterasiirappia
1 rkl juoksevaa luomuhunajaa
Liota pähkinöitä yön yli. Kaada liotusvesi pois, valuta ja hienonna pilkottujen banaanien kanssa monitoimikoneessa muruksi. Lisää mausteet, kaakaojauhe, vaahterasiirappi ja hunaja. Surruuta kiinteäksi palloksi. Painele taikina irtopohjavuokaan ja kippaa sitten pohja kuivurin alustalla ja kuivata noin 10 tuntia. Vaihtoehtoisesti voit jättää kuivatuksen väliin ja laittaa pohjan jähmettymään jääkaappiin.
Täyte
2 cup cashewpähkinöitä
1 rasia mansikoita
1/2 dl kookosöljyä sulatettuna
2 rkl tocotrienolsia
1 rkl lucumaa
1/2 rkl psylliumjauhetta
1 tl luonnonvaniljaa
2 rkl juoksevaa luomuhunajaa
loraus vettä
Liota pähkinöitä yön yli. Kaada vesi pois, valuta ja murusta monitoimikoneessa. Lisää mansikat ja vesihauteessa sulatettu kookosöljy. Surauta muutama kierros. Lisää jauheet ja mausteet ja aja täyte sieläksi. Levitä täyte tortun päälle ja laita pakastimeen jähmettymään. Tässä vaiheessa laitan pohjan takaisin irtopohjavuokaan ja reunat kiinni. Tarjoa, kun täyte on jähmettynyt kunnolla. Säilytä valmista torttua jääkaapissa. Maku yleensä paranee parissa päivässä toisin kuin paistetuilla tortuilla. Herkullisia torttuhetkiä!
Tunnisteet:
Herkut,
Kakut,
Kuivuriruoat,
Raw food,
Reseptit
lauantai 26. maaliskuuta 2011
Patukkamestari.
Ostin sattumalta Ekolosta muutama viikko sitten Life Barin kaakaolla kuorrutetun raakapatukan. Se oli paras koskaan maistamani raakapatukka. Säästin käärepaperin, jotta voisin luntana ainekset ja kokeilla valmistaa itse samanlaisia patukoita. No unohdin tietysti osan aineksista ostoksilla ja höystin reseptiä intuitiolla.
Se riemu on kyllä rajaton, kun onnistuu loihtimaan jonkun ihan törkeän hyvän raakaherkun! Tuntee itsensä ihan pikkulapseksi! Tänään ollaan oltu ystäväni kanssa niin patukat suussa! Niistä tuli parempia kuin ne valmiit patukat! Tosin vaatii vielä hiomista tuo kuorrutustekniikka, jotta niistä tulisi kauniita kans. Mutta nää on just särmät patukat ja mä oon patukkamestari! Jeah!
Särmät patukat
2 dl kuivattuja taateleita
2 dl kuivattuja viikunoita
2 dl cashewpähkinöitä
1 dl kookoslastuja
1-2 rkl carobjauhetta
1 tl luonnonvaniljaa
ripaus ruususuolaa
Patukkakuorrutus
2 dl raakakaaomassaa
1 ruiskaus steviaa
10 tippaa appelsiiniöljyä tai raastettua appelsiininkuorta
Liota taateleita, viikunoita ja pähkinöitä yön yli. Kaada liotusvesi pois ja hienonna kuivahedelmät monitoimikoneessa sileäksi. Lisää pähkinät ja surauta muutama kierros. Lisää vielä kooskoslastut ja carob sekä mausteet ja aja pari kierrosta. Massaan saa jäädä sattumia. Halutessaan pähkinät voi jättää isommiksikin sattumiksi ja pilkkoa vain veitsellä. Muotoile massasta patukoita ja kuivata kuivurissa yön yli tai noin 10 tuntia.
Raasta raakakaakaomassa hienoksi ja sulata täysin nestemäiseksi vesihauteessa. Mausta stevialla ja appelsiiniöljyllä. Täytyy muuten sanoa, että tässä stevia toimi ihan mielettömän hyvin eikä äitelä maku puskenut ollenkaan läpi! Uita patukat kuorrutuksessa ja aseta lautaselle. Laita jääkaappiin, kunnes kuorrutus on jähmettynyt. Raakakaakaomassa on kuorrutuksen avain aines, ei nimittäin sula sormiin!
Taitaa tyttö tietää että olis seinän takana patukkaa tarjolla!
Mahtavaa viikonloppua kaikille! Hymyilkää ja olkaa avoimia tuntemattomillekin! Sitä harjoittelen myös itse :)
sunnuntai 20. maaliskuuta 2011
Rakkautta!
Lassosimme eilen Nikon ja Tapsan rakkaudella Kuudennella Linjalla! Oli aivan mahtava puhdasta rakkautta väreilevä keikka, ei meinannut nahoissaan pysyä! Eikä kyllä pysynytkään, kyllä semmoisiin sfääreihin lähti fiilikset, että meinasi tanssikengät lentää jalasta!
Oli ihan mielettömän kostettavaa, että Niko ja Tapsa olivat silmin nähden otettuja meidän fanituksesta. Mikä voisi olla parempaa, kuin suora henkilökohtainen palaute oman itsensä toteuttamisesta, sydämensä äänen seuraamisesta ja sen tekemisestä näkyväksi? Siitä että ilmentää puhtainta itseään ja luovuuttaan ja se tekee johonkin toiseen vaikutuksen oikeasti syvällä sydämessä on paras palaute mitä voi saada. Se, että käynnistää luovuuden prosessin toisessa ihmisessä on niin kullanarvoista. Se on ääretön ketjureaktio ja sitä maailmankaikkeus tarvitsee ja pyytää meiltä. Me ollaan yksi iso yhteisö, me ollaan yhtä!
Ja se miten Niko ja Tapsa ottivat vastaan meidän fanituksen oli todella sydäntä lämmittävää. Kiitos! Meidän pitäisi useammin muistaa tai uskaltaa tuoda ilmi tunteemme ja ajatuksemme toisistamme. Sillä on mielettömän suuret vaikutukset verrattuna siihen, että pidämme kaiken itsessämme.
Niko ja Tapsa ovat huomenna maanantaina 21.3. klo 19-20 vieraana Kaupunkiradiossa keskustelemassa ja soittamassa uusia biisejä 101,4 MHz. Virittäytykää taajuuksille!
Kuvat Suvi-Tuuli Kankaanpää.
lauantai 19. maaliskuuta 2011
Muutoksen virrassa.
Hurautimme tänään rakkaan ystäväni kanssa Tattarisuolle pakettiautolla. Kyytiin lähti Kalusteneuvoksesta antiikkikampauspöytä ja ihania kristallisia jälkiruokalautasia. Naapurissa sijaitsevasta Antiikkihallista löytyi myös muutama kassillinen astia-aarteita. Olen niin fiiliksissäni noista molemmista mestoista! Millaisia aarteita tuolta löytyikään! En ollut todellakaan tietoinen moisista antiikkiapajista! Sydän tykyttää vieläkin kun ajattelen kaikkia niitä ihania retro lipastoja, hyllykköjä, sohvia ja tuoleja vanhoista putkiradioista puhumattakaan. Oijoi, kuulkaa miksi tässä maailmassa täytyy enää ikinä hankkia mitään täysin uutena? Maailma on täynnä toinen toistaan ihanampia hylättyjä romuja!
Noh, tämän kaiken vastapainoksi joduimme heittämään reissun myös Ikeaan, jota en todellakaan olisi mielelläni tehnyt, mutta tunnustan sen nyt kuitenkin. Se kertakäyttökulutuksen ja ylipäätään hyperkulutuksen katku rupesi ahdistamaan saman tien. Kamat kasaan ja äkkiä ulos oli reaktioni!
Olen löytänyt kirpputorit ja kierrätyskeskukset vasta viimeisen vuoden aikana uudelleen monen vuoden tauon jälkeen. Teinihippivuosien jälkeen seurasi äärimoderni kausi. Nyt puhkun uudelleen ihan mieletöntä intoa kirppareita kohtaan! Vanhoissa tavaroissa on tunnelmaa ja ekologisuutta nyt ei tarvitse erikseen edes mainita. Ihmiset: penkokaa, etsikää ja tehkää löytöjä ja turvautukaa uuteen vasta viime kädessä! Ja varsinkin siihen Ikean kertakäyttökamaan.
Kotimatkalla pakussa, sanomalehtiin käärityt kulhot sylissäni tuli kyyneleet silmiin. Kelasin vuotta taaksepäin. Aloitin blogini vuosi sitten, 14.3.2010 julkaisin ensimmäisen tekstini. En olisi voinut tuolloin uskoa, että elämäni tulisi vuodessa muuttumaan näin paljon. Siinä istuin autonpenkillä ja konkreettisesti tunsin, että nyt se tapahtuu, annan elämän aallon kantaa minua, annan itseni ja unelmieni toteutua. Ja tunnen olevani turvassa, vaikka tulee edelleen hetkiä etten meinaa saada henkeä tässä muutoksessa. Kaikki vaatii vielä totuttelua, mutta mihin tässä on kiire?
Kannattaa varoa mitä toivoo, sillä universumi toteuttaa toiveesi, mikäli se lähtee puhtaasti sydämestä. Sitä ei voi estää! Kiitos! Ja anteeksi, että pidän teitä edelleen jännityksessä siitä, mitä olemme tässä rakentamassa. Paljastan kyllä pian, mutta tässä taas maistiaisia :)
Parasta viikonloppua rakkaat ihmiset ja tänään Niko ja Tapsa Kuudennella Linjalla, kaikki sinne joraamaan ja tulkaa moikkaamaan!!!
Vanha sohva saa pintaansa toisen kerroksen uutta maalia...
No joo, päästettiin me yksi rakkauden ritari-remppamies auttamaan poraamisessa.. taitaa olla monille lukijoille tuttu kasvo..
perjantai 18. maaliskuuta 2011
Brian Clement tulossa Suomeen - ilmoittaudu!
Hei ihanat rakkaat! Ystäväni oli saanut Elävän ravinnon yhdistykseltä sähköpostin, jossa kerrottiin, että Hippocrates Health Instituten johtaja Brian Clement on tulossa luennoimaan Helsinkiin 21.6.2011 elävästä ravinnosta sairauksien hoidossa ja terveyden edistäjänä.
Elävän ravinnon yhdistys tarvitsee kustannusten kattamiseksi 60 henkilön sitovan osallistumisilmoituksen 1.4.2011 mennessä! Ilmoittautua voi ERY:n toimistoon sähköpostitse ery@elavaravinto.fi. Jätä yhteystietosi ja puhelinnumerosi, yhdistyksestä otetaan yhteyttä, kun luento on varmistunut.
Ennakkoon ilmoittautuminen kannattaa, koska liput jäsenille ovat 25 euroa ja ulkopuolisille 30 euroa (ovelta 35 euroa). Hinta sisältää vihermehumaistiaiset ja ohjeet.
Yhdistys etsii luennolle yhteistyökumppaneita, sponsoreita ja mediajulkisuutta. Levitä tietoa eteenpäin!
Järjestää: Elävän ravinnon yhdistys ry
Yhteyshenkilö: Helena Hietanen vpj./ p.0505366184, helena.hietanen@saunalahti.fi
torstai 17. maaliskuuta 2011
Iltapala, joka ei tuki eikä turvota.
Kun on työpäivän päätteeksi juossut ympäri kaupunkia hoitamassa asioita ei niin mielekkäissä toimistoissa, kierellyt kauppoja ja lopulta saa raahattua itsensä kotiin kauppakassien ja kurnivan vatsan kanssa, ajatus kevyen kasvissosekeiton surauttamisesta blenderillä ei kuulosta kovin houkuttelevalta. Kun huikoo, tekee mieli kaiken maailman herkkuja ja yleensä vielä niitä kaikkein raskaimpia. Ja mielellään salamannopeasti. Tuo tunne on niin salakavala ja kun sille antaa pikkusormensa, tulee helposti mätettyä itsensä niin ähkyyn, että loppuillan voikin tuntea itsensä väsyneeksi ja turvonneeksi möhömahaksi ja siihen päälle potea vielä huonoa omatuntoa moisesta ahmimisesta. Siksipä päätin jakaa teille tämän illan huikopalan reseptin, joka oli paitsi herkullista ja terveellistä, se myös valmistui noin viidessä minuutissa eikä vaatinut minkään sortin hifistelyjä.
Olin eilen illalla laittanut likoamaan punaista quinoaa ja päivän aikana se oli itänyt niin hyvin, että kelpasi syötäväksi jo tänä iltana. En muistanutkaan kuinka nopeasti quinoa itää. Idätetty quinoa on todella laadukasta ravintoa, kunhan muistaa pureskella sen huolellisesti, jotta ravinteet imeytyisivät mahdollisimman hyvin. Quinoaa saa myös vaaleana ja mustana. Tykkään tummasta quinoasta enemmän, sillä se tuo väriä ja eloa moniin ruokiin. Ajattelin maustaa ja kuivattaa loput idut. Niistä saa kivan mausteisen lisän salaatteihin tai muuten vain naposteltavaa. Quinoa sisältää runsaasti mm. proteiinia, kalsiumia, magnesiumia ja rautaa. Jos kiinnostaa, niin lisää faktatietoa quinoasta voi lukea vaikkasta täältä.
Idätetty quinoa sai seurakseen luomu sydänsalaattia, joista on helppo valmistaa saman tyylisiä veneitä, millä soutelin taannoin kuukauden ruokahaasteen voittoon. Sydänsalaatti oli heräteostos Stokkan Herkusta, en ollut aiemmin törmännyt moiseen salaattilaatuun. Ei varmasti parasta mahdollista salaattia, sen huomaa heti lehtien väristäkin, mutta just sopivaa tähän tarkoitukseen. Kunnon huikopalahan on myös suolainen, juustoinen tai jollain tavalla tuhti. Se olikin helposti ratkaistavissa tahinilla, seesamiöljyllä ja oluthiivahiutaleilla, joista sai loihdittua täydellisen kastikkeen majoneesin korvikkeeksi ja suolaisen nälkää tyydyttämään. Loput täytteet kaivettiin spontaanisti jääkaapin kätköistä, mitä nyt sattui löytymään.
Suuhun katosi kokonainen sydänsalaatti, mutta turvotuksesta ja ähkystä ei ollut tietoakaan. Päinvastoin, ajatus juoksee edelleen kirkkaasti ja kropassa tuntuu hyvältä ja heikotus on tipotiessään!
Quinoaveneet
1 sydänsalaatti (tai jokin muu salaatti, jossa on "kouru" tai jonka saa rullalle)
1 dl punaisen quinoan ituja
pieni pala kurkkua
pieni pätkä makeaa paprikaa
2 rkl tuoretta kirveliä
Kastike
1 rkl tahinia
loraus seesamiöljyä
1 rkl oluthiivahiutaleita
ripaus valkosipulirouhetta
mustapippuria
savupaprikajauhetta
Asettele salaatinlehdet lautaselle ja täytä ne quinoan iduilla, kuutioidulla kurkulla ja paprikalla sekä hienonnetulla kirvelillä. Sekoita kastikkeen ainekset ja kaada veneisiin. Nauti!
Tunnisteet:
Arkilautanen,
Idut ja versot,
Kastikkeet,
Raw food,
Reseptit
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
Vaniljajäätelöä ja mutavanukasta.
Facebookista bongattua: suklaa-alkemisti Jaakko Halmetoja piti lauantaina Tampereella smoothiebaari Shasassa Suklaata ja Seksiä-illan. Haastan Jaakon seksisuklaat seuraavalla ohjeella. Jos Jaakon konvehdit saivat tunnelman kattoon, tällä suklaaherkulla luvassa on takuuvarmat orgiat!
Resepti syntyi vahingossa (kuten parhailla herkuilla on tapana), kun herkkuhammasta kolotti ja kaivelin kaappini uumenista potentiaalisia herkkuaineksia. Pakastimesta löytyi valmiiksi pakastettu banaani. Suklaa-ainekset puolestaan ovat yhtä kuin perusjampalle ruispalat ja Oltermanni, avokadosta puhumattakaan. Toinen juo lasin maitoa päivässä, minä syön avokadon.
Himoitsin Yaelianin emännöimän raw illan suklaavanukasta sen verran, että päätin kehitellä siitä oman versioni. Vanukkaasta tuli niin hyvää, että sekoituskulho nuoltiin putipuhtaaksi. Nimeän tämän mutavanukkaaksi, sillä koostumuksesta tuli mieleen perinteisen mudcaken sisus ja ajatus raw mutakakusta syttyikin välittömästi oikean aivolohkoni reseptiriihessä. Täydellisen tästä vanukkaasta teki paitsi sen tuhti, täyteläinen ja samettinen koostumus, myös raakakaakaomassan pienen pienet sattumat.

Resepti syntyi vahingossa (kuten parhailla herkuilla on tapana), kun herkkuhammasta kolotti ja kaivelin kaappini uumenista potentiaalisia herkkuaineksia. Pakastimesta löytyi valmiiksi pakastettu banaani. Suklaa-ainekset puolestaan ovat yhtä kuin perusjampalle ruispalat ja Oltermanni, avokadosta puhumattakaan. Toinen juo lasin maitoa päivässä, minä syön avokadon.
Himoitsin Yaelianin emännöimän raw illan suklaavanukasta sen verran, että päätin kehitellä siitä oman versioni. Vanukkaasta tuli niin hyvää, että sekoituskulho nuoltiin putipuhtaaksi. Nimeän tämän mutavanukkaaksi, sillä koostumuksesta tuli mieleen perinteisen mudcaken sisus ja ajatus raw mutakakusta syttyikin välittömästi oikean aivolohkoni reseptiriihessä. Täydellisen tästä vanukkaasta teki paitsi sen tuhti, täyteläinen ja samettinen koostumus, myös raakakaakaomassan pienen pienet sattumat.

Mutavanukas
1/2 pehmeä avokado
1 rkl kookosöljyä (ei tarvitse sulattaa)
2 rkl raakakaakaomassaa
1 rkl tocotrienolsia
1 rkl lucumaa
1 tl luonnonvaniljaa
1 pipetillinen steviaa
2 rkl hunajaa
1 rkl carobjauhetta
Kuutioi avokado. Murenna raakakaakaomassaa pienemmiksi palasiksi. Laita kaikki ainekset blenderiin tai monitoimikoneeseen ja surauta vanukkaaksi. Älä aja liian kauan, jotta kaakaomassasta jää pieniä sattumia. Nämä määrät ovat täysin suuntaa antavia, sillä superherkkuihin ei tunnetusti mittoja käytetä. Jokainen herkku on uniikki :D
Yaeliania ja Okriinaa kiinnosti tietää mitä pidän steviasta. Nyt muutaman kokeilukerran jälkeen en osaa vieläkään päättää. Toisaalta pidän sen hieman äitelästä mausta. Sopii hyvin tämmöisiin överiherkkuihin. Mutta toisaalta maku puskee helposti liikaa läpi, vaikka annostelisikin varovaisesti. Maussa on jotain omituisen keinotekoista, vaikka luonnontuote onkin.
Pakastimesta löytyneestä banaanista puolestaan syntyi simppeli vaniljajäätelö ilman sen kummempia hifistelyjä. Valmistin jäätelön mehustimella, mutta se onnistunee blenderilläkin sykäyksittäin ja massaa alas painellen.
Kuutioi avokado. Murenna raakakaakaomassaa pienemmiksi palasiksi. Laita kaikki ainekset blenderiin tai monitoimikoneeseen ja surauta vanukkaaksi. Älä aja liian kauan, jotta kaakaomassasta jää pieniä sattumia. Nämä määrät ovat täysin suuntaa antavia, sillä superherkkuihin ei tunnetusti mittoja käytetä. Jokainen herkku on uniikki :D
Yaeliania ja Okriinaa kiinnosti tietää mitä pidän steviasta. Nyt muutaman kokeilukerran jälkeen en osaa vieläkään päättää. Toisaalta pidän sen hieman äitelästä mausta. Sopii hyvin tämmöisiin överiherkkuihin. Mutta toisaalta maku puskee helposti liikaa läpi, vaikka annostelisikin varovaisesti. Maussa on jotain omituisen keinotekoista, vaikka luonnontuote onkin.
Pakastimesta löytyneestä banaanista puolestaan syntyi simppeli vaniljajäätelö ilman sen kummempia hifistelyjä. Valmistin jäätelön mehustimella, mutta se onnistunee blenderilläkin sykäyksittäin ja massaa alas painellen.
Vaniljajäätelö
1 banaani viipaloituna ja pakastettuna
luonnonvaniljajauhetta tai vaniljatangon siemenet
Anna banaanin hieman pehmentyä huoneenlämmössä ennen valmistamista. Jos omistat samanlaisen mehustimen kuin minulla, ota se osa mehustimesta pois johon ritiläosa työnnetään. Näin mehustin ei pyöri ja jäätelömassaa pursuaa ritilän pienistä rei'istä. "Mehusta" banaani laitteen läpi ja kaavi kaikki ulos tullut massa talteen ja muotoile jäätelöpalloksi. Ripottele päälle luonnonvaniljajauhetta tai raaputa yhden vaniljatangon siemenet. Tämä oli kokeilujäde mehustimella. Ensi kerralla kehittelen jonkun spesiaalimman maun.
Jäätelö ja vanukas yhdessä olivat lyömätön yhdistelmä. Vaikea päättää päihittikö jopa parin viikon takaisen suklaakakun. Nyt pitää vain löytää sopiva herkkusuu, jolle tätä tarjoilla. Ei liene vaikea tehtävä ;)



Anna banaanin hieman pehmentyä huoneenlämmössä ennen valmistamista. Jos omistat samanlaisen mehustimen kuin minulla, ota se osa mehustimesta pois johon ritiläosa työnnetään. Näin mehustin ei pyöri ja jäätelömassaa pursuaa ritilän pienistä rei'istä. "Mehusta" banaani laitteen läpi ja kaavi kaikki ulos tullut massa talteen ja muotoile jäätelöpalloksi. Ripottele päälle luonnonvaniljajauhetta tai raaputa yhden vaniljatangon siemenet. Tämä oli kokeilujäde mehustimella. Ensi kerralla kehittelen jonkun spesiaalimman maun.
Jäätelö ja vanukas yhdessä olivat lyömätön yhdistelmä. Vaikea päättää päihittikö jopa parin viikon takaisen suklaakakun. Nyt pitää vain löytää sopiva herkkusuu, jolle tätä tarjoilla. Ei liene vaikea tehtävä ;)



Tänä viikonloppuna...
... olen oppinut asentamaan laminaattilattian. Joka on by the way dyykattu roskalavalta.
Mihin niitä miehiä muuten tarvittiinkaan? No ei ainakaan remppahommiin! Ehkä nälkäisen remppanaisen ruokintaan.
... hionut, puunannut ja maalannut...
... ja antanut uuden kodin käytetyille tavaroille...
... tässä hieman esimakua tulevasta ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





































