Takana on lukematon määrä työtunteja, perusteellista kärsivällisyyden ja hetkessä elämisen opettelua, pelon ja unelmiin uskomisen kanssa tasapainottelua, hermojen menettämistä ja totaalista flowta.
On tullut vihdoin aika paljastaa, mitä salaperäisen Jolien taakse kätkeytyy, jonka kuva tai oikeammin logo on vilahdellut blogissani, sekä eräiden muidenkin blogeissa viime kuukausina. Samalla on aika sanoa jäähyväiset blogilleni tässä osoitteessa.
On tullut vihdoin aika paljastaa, mitä salaperäisen Jolien taakse kätkeytyy, jonka kuva tai oikeammin logo on vilahdellut blogissani, sekä eräiden muidenkin blogeissa viime kuukausina. Samalla on aika sanoa jäähyväiset blogilleni tässä osoitteessa.
Mistä oikein aloittaisin? Tästä postauksesta tulee pitkä.
Onneksi voin piiloutua ruudun taakse kirjoittamaan tätä "jäähyväistekstiä", sillä puhumisesta ei tulisi kyllä nyt mitään. Mielessäni vilisee kuvia reilun kahden vuoden aikana tapahtuneista asioista ja kehoni muistaa nuo tuntemukset edelleen.
Olen valottanut parissa aiemmassa postauksessani, mitä olemme Jutan kanssa suunnitelleet viime syksystä lähtien. Voit kurkkia sieltä missä mennään, jos olet jostain syystä pudonnut kärryiltä.
Tämä blogi on oikeastaan tarinani siitä, kuinka olen kulkenut kohti päämäärääni tietämättä järjellä mihin kuljen, näkemättä välillä lainkaan eteeni, poikennut toisinaan sivupoluille, mutta aina tuntenut sydämessäni vahvasti, että jonain päivänä kaikki kirkastuu, palaset loksahtavat kohdalleen ja sinä päivänä en enää epäröi toteuttaa unelmaani. Kaikki ei tietenkään näy kirjoituksissani, mutta näiden vuosien aikana visioni ovat selkiytyneet. Viime lokakuusta saakka kaikki on ollut selvää kuin bläkki. Siitä illasta lähtien, kun Jutan kanssa löimme päämme yhteen ja autoimme toisiamme selkiyttämään unelmiamme.
Tajusin toiminimeni kanssa puuhasteltuani, että tunsin oloni edelleen täysin vajaaksi, vaikka periaatteessa tein asioita mitä halusin ja mistä inspiroiduin. Minusta tuntui kuitenkin vahvasti siltä, että minulla on potentiaalia johonkin paljon isompaan. Näin koko ajan selkeän kuvan mielessäni siitä, mitä tästä kaupungista puuttuu, mutta kesti hetki tajuta, että oikea henkilö sen toteuttamiseen olisinkin minä itse! En uskonut sen olevan mahdollista. Ajattelin sen vaativan niin paljon rahaa, ettei semmoisia summia mistään saisi. Ajattelin sen vaativan niin paljon työtä, etten löytäisi ketään, jonka kanssa unelmani toteuttaa. Keksin mielessäni monta asiaa ja estettä, miksi minun ei olisi mahdollista toteuttaa unelmaani. Kunnes löysin ihmisen, joka uskoi visioon kanssani yhtä paljon ja jonka kanssa ideoidessa kehittäisimme niin mielettömän konseptin, että joutuisimme vielä haukkomaan henkeämme, kun tajuaisimme, että tämä kaikki on oikeasti mahdollista.
Päätimme Jutan kanssa perustaa luonnonkosmetiikan kivijalkamyymälän. Myymälän, joka ei tinkisi milliäkään estetiikasta, vaan karistaisi luonnonkosmetiikasta ruskeaan aaltopahviin käärittyjen hippituotteiden leiman. Myymälän, joka tekisi oikeutta luonnonkosmetiikan ansaitsemalle laadulle ja myymälän, josta saisi asiantuntevaa, aitoa ja lempeää palvelua.
Olisi tietysti luonnollista perustaa kivijalkamyymälän lisäksi myös verkkokauppa, jotta emme olisi taas yksi pääkaupunkiseudulle avattava ihana juttu, mistä kehä kolmosen ulkopuolella asuvat eivät voisi kuin haaveilla. Rupesimme pohtimaan, että ehkä olisi hyvä, jos myös blogimme olisivat yrityksemme nettisivuilla, sillä ne voisivat tukea toisiaan. Sitten ajattelin, että minä haluaisin kyllä kirjoittaa myös meikkivinkkejä sivuille, jotta tuotteiden käyttäminen ja ostaminen olisi helpompaa myös asiakkalle, jotka eivät pääse myymälään. Raw food-taustoistamme johtuen pohdimme, että olisi kyllä hyvä linkittää johonkin väliin myös puhtaan ravinnon merkitystä ulkoiseen kauneuteemme. Ideat ja visiot vain ruokkivat toisiaan.
Lopulta ideamme kokoontuivat yhdeksi konseptiksi ja päätimme perustaa kivijalkamyymälän ja verkkokaupan lisäksi oman median. Jutta kertoo omassa blogissaan omista haaveistaan, mutta valotettakoon sen verran, että hän on aina haaveillut naisille kirjoittamisesta. Meitä molempia harmittaa se, että useimmat naistenlehdet ovat kosmetiikka- ja muotiteollisuuden omistuksessa. Siis riippuvaisia mainostuloista. Me haluamme olla vapaita ja läpinäkyviä emmekä myy mainostilaa. Voimme kirjoittaa mistä ikinä vain täysillä inspiroidumme ja haluamme tuoda esille asioiden kauniit puolet olemalla kuitenkin avoimia ja rehellisiä. Tarkoituksemme ei ole kiinnittyä maailmassa oleviin epäkohtiin tai synteettisen kosmetiikan negatiivisiin puoliin. Haluamme tuoda asioita esille positiivisella tavalla emmekä vastakkainasettelulla tai provosoimalla.
Mielessäni oli pyörinyt pitkään myös jonkilainen idea iPhone-sovelluksesta. Uskomatonta, mutta kuin tilauksesta eteemme tupsahti henkilö nimeltä Mikko Hanski, joka halusi tehdä meille iPhone-sovelluksen. Sivustoa ja sen päivittymistä voi siis seurata iPhone-sovelluksella, joka on kaikille ilmainen.
Konseptimme nimi on Jolie, joka on ranskaa ja tarkoittaa kaunista, sievää, nättiä, hurmaavaa, somaa... joliella on monta käännöstä. Aivan kuin meitä naisia on monella tapaa kauniita.
Jolien verkkosivusto sekä verkkokauppa aukeavat huomenna klo 12 osoitteessa www.jolie.fi. Samalla blogini muuttaa sivustolle uuteen osoitteeseen. Tämä vanha blogini ei katoa minnekään. Olkoon se tarinani tähän saakka ja kaikkien luettavissa edelleen. Moments Jolien alla aloittaa uuden vaiheen elämässäni.
Nähdään Joliessa!
Jaahas, blogger väittää minun julkaisseen tämän tekstin tiistaina 5.6, vaikka julkaisin sen nyt keskiviikkona 6.6 eli huominen tarkoittaa siis torstaita 7.6!
Jolien verkkosivusto sekä verkkokauppa aukeavat huomenna klo 12 osoitteessa www.jolie.fi. Samalla blogini muuttaa sivustolle uuteen osoitteeseen. Tämä vanha blogini ei katoa minnekään. Olkoon se tarinani tähän saakka ja kaikkien luettavissa edelleen. Moments Jolien alla aloittaa uuden vaiheen elämässäni.
iPhone-sovellus on
vielä Apple-storella tarkastettavana ja ilmoitan, kun se on
ladattavissa. Myymälämme aukeaa alkusyksystä Uudenmaankadulle. Pääsemme
aloittamaan tilassa remontin 1.8 ja sitä kestänee koko elokuun. Nyt
showroomimme on kuvasuunnittelu- ja agentuuritoimiston Keksin tiloissa Mannerheimintiellä ja siellä toteutan edelleen meikkikursseja, kuten olen koko kevään tehnyt. Kesän ajan on siis mahdollista tulla meikkikurssille, Keksissä on kauniit tilat. Elokuussa pidetään kursseista tauko, jotta voimme keskittyä remonttiin.
Tässäpä siis salaisuutemme. Olikohan tämä nyt todella tässä? Tuntuu kyllä haikealta, aivan kuin yhden kirjan kannet laittaisi kiinni, vaikka eihän blogini tule muuttumaan muuten kuin osoitteeltaan.
En tiedä kuinka voisin tarpeeksi kiittää niitä ihmisiä, jotka ovat auttaneet unelmamme toteuttamisessa. On aivan uskomatonta, kuinka kaikki nämä ihmiset ovat löytäneet tiensä tähän ja auttaneet tekemään tästä totta. Yksin ei olisi pystynyt. Meillä on ollut aivan upea graafikko supernainen Elisa Nordman, jonka suunnittelemiin silkkipapereihin tuotteemme teille kääritään ja joka on koko visuaalisen ilmeemme takana aina logosta paperikasseihin. Lisäksi oululaisessa mainostoimistossamme on taatusti maailman herttaisin ja kärsivällisin koodarinainen Hanna, jonka henkisteknistä tukea ilman meitä ei kyllä varmasti olisi. Sen verran paljon puuhaa on sivuston rakentamisessa ollut ettei tässä voi työtunteja enää laskea. (Ja viime hetken asiaan kuuluvat säädöt ja panikointi jatkuvat edelleen tämänkin postauksen jälkeen.)
Kiitän koko sydämestäni kaikkia näitä ihania ihmisiä, kiitos että olette olemassa! Kiitos Elkku, Hanna ja iPhone-sovelluksemme tekijä Mikko. Kiitos äiti ja iskä, Sakari, Molla, Timo ja Jonna. Ennen kaikkea kiitos Jutta. Ja hitto soikoon, kiitos minulle itselleni! Ja teille lukijoille ja asiakkailleni! Olette ihania!
Lopuksi haluan vielä sanoa, että rakenna oma tarinasi, unelmoi niin, että sydämesi halkeaa ja alaa elää tarinaasi todeksi. Se on mahdollista. Usko itseesi ja usko unelmaasi. Mutta keskity tähän hetkeen, nyt ja aina, sillä vain se on tärkeintä, että tunnet olosi kaikin puolin hyväksi nyt. Haasteita tulee vastaan ja monia itkuja saa itkeä, kun kulkee rohkeasti unelmiaan kohti, mutta se kuuluu asiaan, hyväksy se! En voi olla laittamatta tähän vielä kertaalleen Miikka Lommin ohjaamaa videota, jonka postasin jo aiemmin keväällä, sillä tämä video on niin kaunis ja voimaannuttava. Se on lohduttanut minua monen monta kertaa, kun olen kuvitellut ettei tämä kaikki voi koskaan olla totta ja tapahtua juuri minun elämässäni.
 |
| 07.06.2012 |
Jaahas, blogger väittää minun julkaisseen tämän tekstin tiistaina 5.6, vaikka julkaisin sen nyt keskiviikkona 6.6 eli huominen tarkoittaa siis torstaita 7.6!
